Työttömyys ei kiteydy yhteen lukuun

Työvoimapalveluiden siirto TE-toimistoilta kunnille muutti olennaisesti palveluiden järjestämistapaa. Muutos ei ole välittänyt työttömyyden tilastointiin, vaan tilastoinnissa hyödynnetään edelleen vanhan järjestämismallin mukaisia mittareita. Tämä vääristää työttömyydestä käytyä julkista keskustelua.

Työttömyysluvut ovat olleet viime aikoina näkyvästi esillä mediassa. Keskustelua on herättänyt etenkin Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen15–74-vuotiaiden työttömyysasteen trendiluvun nouseminen 10 prosenttiin, mikä on työvoimatutkimuksen vuodesta 2009 alkavan trendisarjan korkein luku.

Työllisyystilanne on heikentynyt myös Kanta-Hämeessä. Työttömien työnhakijoiden määrä on kasvanut ja samalla työttömyysjaksojen keskimääräinen kesto on pidentynyt. Suhdannetilanteen heikentymisen myötä julkisen työnvälityksen tietoon tulevien avointen työpaikkojen määrä on kutistunut.

Kuvio 1. Työttömien työnhakijoiden (ml. lomautetut) osuus työvoimasta Kanta-Hämeessä kuukauden lopussa vuosina 2020–2025

Laaja työttömyysaste avartaa ymmärrystä työttömyystilanteesta

Tilanne Suomen työmarkkinoilla ei kuitenkaan ole aivan niin synkkä kuin miltä pelkän työttömyysasteen perusteella vaikuttaisi.

−Työttömyysaste kertoo vain osan totuudesta. Tarvitsemme laajempaa tapaa hahmottaa työttömyyttä, ja siihen laaja työttömyysaste tarjoaa paremman lähtökohdan, huomauttaa maakunta-analyytikko Jukka Lidman Hämeen liitosta.

Laaja työttömyysaste kuvaa työttömien työnhakijoiden ja aktivointipalveluissa, kuten kuntouttavassa työtoiminnassa ja palkkatuetussa työssä, olevien työnhakijoiden osuutta työvoimasta. Laajan työttömyysasteen mittarilla tarkasteltuna niin koko maan kuin Kanta-Hämeenkin työttömyystilanne on parantunut edellisvuodesta.

TyöHämeen alueella laaja työttömyys on pienentynyt edellisvuoteen verrattuna tarkastellessa niin työttömien ja palveluissa olevien työnhakijoiden kokonaismäärää kuin heidän osuuttaan työvoimasta. Etelä-Hämeen työllisyysalueella laaja työttömyysaste oli elokuun lopussa täsmälleen sama kuin vuotta aiemmin.

Kuvio 2. Työttömien työnhakijoiden (ml. lomautetut) ja aktivointipalveluissa olevien osuus työvoimasta Kanta-Hämeessä kuukauden lopussa vuosina 2020–2025

Järjestämisvastuun siirto muutti palveluiden järjestämistapaa

Osa työttömyysasteen ja työttömien työnhakijoiden lukumäärän noususta selittyy siis aktivointipalveluissa olevien asiakkaiden määrän vähentymisellä. Kun työvoimapalveluiden järjestämisvastuu siirtyi vuoden alussa TE-toimistoilta kuntien muodostamille työllisyysalueille, aktivointipalveluiden järjestämiseen varattu määräraha pieneni.

Samalla uudistui työttömyysturvan rahoitusmalli. Uudessa rahoitusmallissa kunnan rahoitusvastuu asiakkaan työttömyysetuusmaksuista lakkaa vain, kun asiakas työllistyy tai siirtyy jollekin toiselle etuudelle, kuten opintotuelle tai eläkkeelle. Työvoimapalvelut järjestävillä kunnilla ei siis ole enää entisen rahoitusmallin kaltaisia kannustimia ohjata asiakaita työllistymistä edistävään palveluun, sillä palveluohjaus ei enää katkaise kunnan rahoitusvastuuta.

Kuntien oma palvelutuotanto on tilastojen katvealue

Työvoimapalveluiden järjestämisvastuun siirto ja työttömyysturvan rahoitusmallin merkittävä uudistus ovat kannustaneet työllisyysalueita miettimään palvelutuotantoaan uusiksi.

Työllisyysalueet tuottavat aiempaa suuremman osan palveluistaan itse ja ne ovat kehittäneet uudenlaisia tulosperusteisia ja työvoimaviranomaiselle kustannustehokkaampia palveluita.

− Nämä kunnan itse järjestämät palvelut eivät kuitenkaan välity tilastoihin, sillä tilastoissa palveluissa oleviin asiakkaisiin luetaan vain perinteisissä aktivointipalveluissa olevat asiakkaat, alleviivaa erityissuunnittelija Kerttu Valanta TyöHämeen työllisyysalueelta.

TyöHämeen työllisyysalue järjestää monipuolisesti erilaisia palveluita työnhakija- ja työnantaja-asiakkailleen Hämeenlinnan, Hattulan, Forssan, Tammelan, Jokioisten, Ypäjän ja Humppilan kuntien alueilla. Palveluvalikoimaan kuuluvat muun muassa työnhakuklinikat, erilaiset tapahtumat kuten Walk in-rekrytointitilaisuudet ja VerkostoPiste-tapahtumat. Lisäksi tarjolla on kansainvälistä yritysneuvontaa sekä valmennus- ja neuvontapalveluita, kuten OpinMaisteri korkeakoulutetuille vieraskielisille, Tyky-vastaanotto täsmätyökykyisille ja YrittäjäStudio yrittäjyydestä kiinnostuneille työnhakija-asiakkaille.

− TyöHäme myöntää myös erilaisia avustuksia, kuten TyöHämeen työllisyyslisää, Hämeenlinna-lisää ja Monimuotoista rekrytointitukea työnantajille, jotka työllistävät pitkään työttömänä olleita asiakkaita, kertoo Hämeenlinnan kaupungin elinvoimajohtaja Niklas Lähteenmäki.

Etelä-Hämeen työllisyysalue järjestää myös asiakkailleen tarvelähtöisesti työllistymistä tukevia palveluita Riihimäen, Janakkalan, Hausjärven ja Lopen kuntien alueella. Tällaisia palveluita ovat esimerkiksi omana palvelutuotantona järjestettävät ura- ja työnhakuvalmennukset, CV-klinikat, yrittäjien valmennus- ja neuvontapalvelut, työnhakuklubit, työkyvyn arvioinnit, resurssiarvioinnit, kielituetut työkokeilut sekä työhönvalmennukset. Lisäksi alueella järjestetään rekrytointitapahtumia, kuten RekryRehvit ja Urapolkuja nuorille. Työllisyysalueen kunnat myös tukevat alueen työnantajia erilaisilla työllistämistuilla.

− Etelä-Hämeen työllisyysalueella pyritään rakentamaan mahdollisimman nopeita ratkaisuja työllistymiseen tiiviillä yhteistyöllä alueen kuntien kesken. Palvelut halutaan järjestää jatkossa mahdollisimman oikea-aikaisesti ja tehokkaasti, ja toimimattomiksi todetuista ratkaisuista luovutaan, selventää asiakaspalvelupäällikkö Maija Hiltunen Etelä-Hämeen työllisyysalueelta.

Yhteyshenkilöt

Niklas Lähteenmäki, elinvoimajohtaja, Hämeenlinnan kaupunki

Kerttu Valanta, erityissuunnittelija, TyöHämeen työllisyysalue

Maija Hiltunen, asiakaspalvelupäällikkö, Etelä-Hämeen työllisyysalue

Jukka Lidman, maakunta-analyytikko, Hämeen liitto